Kuvia, videoita, historiaa, tarinoita, vinkkejä ym.

Lapin taikaa: Havske guojbme oaned matke. — Hauska kumppani lyhentää matkan.

ENONTEKIÖ, TODELLISTA LAPPIA

Tässä kotisivuilani yritän kertoa millainen Lappi ja sen asukkaat todellisuudessa olivat ja ovat yhä.Tiedotusvälineissä annettu kuva Lapin asukkaista on mielestäni värittynyt ja ennakkoluuloinen. Toivon tämän kotisivuni avaavan teille uuden, todellisen Lapin, jonne aikoinani synnyin ja missä elin ensimmäiset 20 vuotta. Hyvää matkaa.

Huom. Vain näiltä sivuilta voit lukea  Einari Palon muistelmat!

Joikkauskonsertti Enontekiöllä - Juoigalasat Eanodagas - Joikekonsert i Enontekiö

21.03.2013

http://tv.nrk.no/serie/juoigalasat-joikekonserter/sapr63009413/21-03-2013

Enontekiöllä on mahdollisuus monenlaiseen talviohjelmaan kuten hiihtoon, lasketteluun, lumikenkäilyyn, potkutteluun, revontuliaktiviteetteihin, porotilavierailuun, huskysafariin, moottorikelkkaretkeen, pilkkimiseen, lumilinna-vierailuun…

Kysy mahdollisesti edullisempia hintoja suoraan Majatalosta
joko soittamalla, mailaamalla tai käymällä.
Hotelli Hetan Majatalo
PL 1 / Riekontie 8
99401 Enontekiö

info@hetan-majatalo.fi
www.hetan-majatalo.fi
www.facebook.com/HetanMajatalo

http://www.youtube.com/watch?v=VSI7b2F06ik

Huom: Jos tiedät kuvasta ym. jotain ( tarinan henkilöstä tai paikasta) tai kuvan tiedot ovat mielestäsi vääriä, ole ystävällinen ja kirjoita alla olevaan osoitteeseen. Olisi mukava myös saada vanhoja valokuvia meidän kaikkien Lapin ystävien iloksi. Kiitos. Ps. Jokaiseen kuvaan tulee oma tunnusnumero asia helpottamiseksi ( esim: E1.)

Kuvia katsellessasi huom: Klkkaa kuvaa ja sen jälkeen klikkaa "koko ruutu" ja katsele.

Huom: Jos haluat mainoksesi sivuilleni, niin ota yhteyttä ja sovitaan asiasta. Lähetät vain tekstin ja haluamasi kuvat niin teen mainoksesi haluamallesi sivulle. Voin myös käyttää omia kuviani. korpikonna@Hetan-Jussa.fi

(kotisivuille ei voi lisätä HTML- tai muuta koodia.)

Kahvin apu-aine Lapissa.

Oulun Viikkolehti 20.12.1856

Kun kahvin juonti vuosi vuodelta enenee ja rahan meno tällä tulee aina suuremmaksi ja tuntuvammaksi huonekunnissa, ovat muutamat Lapinmaan asujamista alkaneet sekoittaa pietarin kukkia (pyörtänö pöllöjä, kärsäruohoja) kahvin sekaan, josta kehuvat tulevan aivan terveellistä ja hyvin maullista juomaa. Ennen kuin nämät kukat kahvin valmistukseen käytetään, pitää ne kuivattaman ja hienoiksi jauhettaman, ilman muuta erinomaista valmistusta.

Miten Lapinmaalle ensimmäiset asujamet joutuivat.

 (Vanha tarina v 1856)

Tarina puhuu että Suomessa elettiin siihen aikaan eli ennen vanhaan sekä kalasta- misella, että metsäviljan pyynnöllä. Olipa muuan kevät-aamuna mennyt mies metsäs- tämään ja saavutti siellä kelpo parven metsoja istua kupottavan naavasen kuusen ok- silla. Ukko kun näki linnut, mietti keinon miten saada saaliikseen, hiipi hiljaa ja pisti naavoihin valkean, jotka paloivat niin innokkaasti että metsot Puoli-pyörtyneinä putosivat maahan. Ukko tässä kiireessä ei tainnut muuta kuin pisteli lintuja niin paljon kuin sopi ympärilleen, jaloista kiikkumaan vyönsä alle, mutta linnut kun siitä tointuivat, lähtivät lentämään, niin että ukko kohosi mahdottoman korkealle ilmaan, ja etelästä kävi kova tuuli, joka vei häntä Pohjosta kohti. Vaan viimeinkin linnut väsyivät, ettei voineet häntä kannattaa, ja hän putosi vahvaan luminietokseen, josta ei päässyt omin voimin ylös. Sattuipa susi siitä juosta molottamaan ja aikoi heittää vettään ukon kylkeen, niin kun tavallisesti kantoon; tässä sai ukko kiinni suden häntään, jossa susi hänen veti lumesta ylös. Nyt koki ukko lähteä matkustamaan ja joutui erään linnan muurin ala, josta hän reiästä pyrki sisään, mutta reiässä oli ladattu tykki, josta reikä tuli hänelle pitkäksi ja pimeäksi sisään päästä. Ukko rupesi siis iskemään valkeaa, nähdäkseen likemmin tätä kummallista matkaa. Silloin laukesi tykki, joka sattui olemaan Pohjosta kohti, ja lennätti hänet aivan keskelle Lapinmaata, ja sittemmin on  Lapinmaahan tullut asukkaita, yksi toisensa perään. Näin puhuu tarina.

Murresanoja Enontekiöstä.

01.01.1907 Virittäjä : Kotikielen seuran aikakauslehti. no 1

Alju = kesy.

Eno= pääväylä, virta; Lätäseno, Poroeno j.n.e. Käytetään kaikista isoista joista puhuttaissa.

hirveä merkitsee usein samaa kuin ruma, esim. „poro on kesällä hirveä" (karvat takkuisna

.juokale = ryökäle tai jot. semmoista.

Juolikko = kivikko.

juovattaa = seurata kintereillä, esim. koira poroa. Kallio juovattaa vaaran rinnettä. ”Mikä siinä on, kun minua ei vain raha juovata (ei pysy minulla)." „Takki repesi, mutta eiköhän tuo kotiin saakka juovata (= pysy päällä).

Jänkkä = suo.

järämä = tyven ja syvä paikka koskessa kuohujen välissä.

kaltio = lähde.

kaira = taho, suunta, seutu. „Olitteko kauan sillä kairalla?''

kassi = laatikko (packlåda).

Keino = tie. Yleinen etenkin puheenparressa:„mennä keinoonsa." Myös muuten esim. „Kyllä sieltä joku keino vastaa."

keituri — vuohi.

kelata. Lantalaiset sanovat lappalaisten joikaamista myös kelaamiseksi esim. „Koasta kuului

kelaus virstan päähän."

kero = paljas, tasainen laki.

Kestää = sietää. Esim. „Ryssäin Kristus ei kestä tupakan savua." „Lappalainen nainen ei kestä

puhuttavan hänen alusvaatteistaan."

kiisa = vaikka.

Kiva = tiivis, kova.

kiveliö = asumaton seutu.

koranus = perhana! Paljon käytetty voimasana.

kurkkio = äkkijyrkkä putous koskessa.

Lanttö = pieni lampi.

Lommolo (gen. Lompoleen) — lampi, jonka läpi joki juoksee.

marasto = korkeahko, koivua kasvava mäkimaa.

mella = hiekkaharju eli kunnas.

muotka — kannus kahden järven välillä, josta vene vedetään yli; muotkia

= vetää vene yli muotkan.

mukka = mutka, kierros.

murkku — sumu (tunturissa).

naakata ja nadkia = ryömimällä lähestyä (saalista).

Nöyrä sää = ankara myrskysää (vrt. ruotsin snöyra).

Outa = puutakasvava maa.

pahta = kallio.

Palas = polku.

pounu = mätäs.

Pola = lyhyt, jyrkkä vesiputous

riepu = raukka.

rapia = hyvä.

Rova = kivikko.

Rukattaa. Yleinen sana, jolla on hyvin monta merkitystä. Esim. on rukattavat jo heinää". „Mitä sinä siellä rukatut (= toimitat.)" „Tarvitsis aikaa rukattaa kotiinpäin." „Kala rukattaa (nykii) onkea."

saivo = lampi joen äyrään ulkopuolella, jossa on seisova vesi.

Sapakka = pienisiika.

Seimi = köysi, jolla vedetään venettä koskesta ylös.

Se sanaa käytetään sangen laajasti. Esim. „Met se kyllä menemme!" „Se se mie kyllä menen naimaan Turkin keisarin tyärtä."

sonsari = kirppu.

tieva = pitkulainen kumpu.

tyär (gon. tyärin) = tytär.

Vuoma = laakso.

Vuopio = umpinainen joen syrjähaara.

Vuotsoa = jäljistä havaita. Esiintyy tavallisesti muodossa vuottoa ja ref leks. muoto vuottuu; esim.: ~Vuottuuko siellä poroja?"

väärin merkitsee usein samaa kuin onnettomasti esim.: „Vaimolleni kävi väärin: hevonen potkasi.

Pentti Eskola.

Lapinmaa.

Turun Viikko-Sanomat 3.3.1821

Lapinmaa on Venäjän, Norjan, ja Ruotsin maan pohjoispäässä ja näiden 3. valtakunnan aluetta. Sitä piirittää lännen ja pohjoisen puolella Ruijan meri ja itäpuolelta Valkonen meri. Norjan valtakunnan alaista Lapin maata sanotaan Ruijaksi ja sen eteläpäätä myöskin Turjan Lapiksi. Ruotsin vallan alainen Lapinmaa Länsi-Pohjanmaan ja Turjan Tunturien välillä) ulottuu Umeon kaupungin kohdalle asti. Keskimmäinen osa Lapinmaata, joka kartassa on Suomen rajain sisällä Oulun ja Kajanan takana, on Oulun Maaherran Lääniä. Lapinmaa on täysi vuoria ja soita. Sen asukkaat elävät enimmiten peurakarjoilla, kalastamisella ja metsän viljalla. Etelä-päässä Lapinmaata asuu kanssa monta Suomalaista, jotka myös viljelevät maata ja pitävät lehmiä. Heidän paraiten menestyvä viljansa on ohra, sillä hallan tähden eivät tahdo rukiit hyvin menestyä. Vilja ei joudu Lapinmaalla niin hyvin savi-maissa kuin kivisissä mäki-rinteissä. Talvi on siellä pitkä ja sangen kylmä; kesä lyhyt ja kuuma. Lapinmaalla löytyy metalli vuoria, joissa on hopeata ja runsaasti vaskea ja rautaa; mutta asukasta ja puiden vähyys ovat enimmiten estäneet niitä viljelemästä. – Itäpuoleisessa Lapinmaassa, joka on Archangelin Guvernörin aluetta, löytyy Kolan (eli Kuolan) kaupunki, joka on pohjoisin kaupunki Euroopassa