Korpikonnan kurnutuksia:

Enontekiö ja muu Lappi.

Tervetuloa Hetan-Jussan mukana matkalle Lappiin;

Huom: Jos teillä on vanhoja valokuvia Lapista, ottakaa yhteyttä:

kortelainen.juhamatias@gmail.com

 

  

Tuore gradututkielma suomii nykyistä saamelaismääritelmää

http://yle.fi/uutiset/tuore_gradututkielma_suomii_nykyista_saamelaismaaritelmaa/7370533?origin=rss

 

 

 

 

21.04.1860 Oulun Wiikko-Sanomia

 

Spania on pannnut tänne kenraali-luutnantin hallitsijaksi, jolla on saarten (joihin kuuluu Ladroni-saaretkin) kaikki sekä siviili- että sotaväen hallitus. Sanottiin olevan näillä saarilla, varsinkin Mindanaossa on kansakuntia, jotka ovat vapaina Spanian hallituksesta.

 

Näillä saarilla sanottiin olevan väkeä aina liki 4 miljonaa henkeä. Sotaväestö noin 5 eli 6 tuhatta miestä oli saarten asukkaita, mutta upseerit olivat Spanialaisia. Meriväestössä oli muutamia höyrylaivoja ja skuunaria ja 60 kanuulia-venettä, joissa isoimmissa oli kaksi kannnnaa.

 

Laivasto oli Cawite- nimisen kaupungin satamassa kaksi peninkulmaa länteenpäin Manillasta, mutta myös muussakin satamissa. Se suojeli kauppaa ja laivoja Malaijilaisilta merirosvoilta, joita oli näillä tienoilla. Spanialaisten sanotaan ennen kohdelleen kovasti ja julmasti saariston asukkaita, ja ei tässä valetta liene ollutkaan.

 

Sellainen tapa on ennen ollut kaikilla valloittavilla kansoilla valloitettujaan kohtaan. Kovia ja julmia olivat Spanialaiset Amerikalaisia kohtaan, kun sinne tulivat. Pohjois-amerikalaiset eivät kohdelleet Indianeja paljo paremmin kuin järjettömiäluontokappaleita. Ei ole Englantilaistenkaan käytös Itä-Indiassa ollut ollenkaan kiitettävä, ja Franskalaisten menettelemisestä Afrikassa olevan sodanaikana puhuttiin kyllä julmia hirmutöitä.

 

Eivätkä Suomalaisetkaan ennen Lappalaisia paljo armahtaneet, kun näitten täytyi paeta poroineen leivättömään Lappiin. Itse uskonoppiammekin, Kristuksen rakkauden evankeliumia, on pidetty murha-aseena eli murhan ja hävityksen perustuksena. Sillä siihen on pakotettu ihmisiä kääntymään miekalla ja tulella.

 

 

Lehdistötiedote 13. 6.2014

Venäjän saamelaisten kärsimykset Stalinin terrorin aikana

https://www.facebook.com/pages/M-A-Castr%C3%A9nin-seura-MAC/359271510768228?hc_location=timeline

 

Taidetta Lapista. Maalaukset Y. Kortelainen, musiikki Wimme Saari.

Lehtikirjoitus 1800-luvun lopulta:

Näin kirjoitettiin lehdessä jo vuonna 1894, mutta sitten alkoi Suomalaisuuden-aate nostaa päätään niin'kuin kansallisuus-aate koko Euroopassa ja "unohdettiin" nämä "urotyöt." Ismiksi tuli "Yksi valtio, yksi kansa ja yksi kieli" se saivat tutaa ruotsinkieliset, mutta ennenkaikkia saamelaiset ja myös romaanit. Eikö olisi aika meidän suomalaisten myöntää menneiden aikojen virheet kuten tässä, jo yli sata-vuotta sitten kirjoitetussa lehtiartikkelissa tehdään??

Hetan-Jussa.

Lehtikirjoitus v.1894.
"A. Warelius on julkaissut jotenkin täydellisen kokoelman kansantarinoita suomalaisten uutisasukkaitten tavasta kohdella heikompia veljiänsä, joita he ryöstivät, murhasivat suorastaan niinkuin metsänelämiä. Synkkiä, kamalia ovat lapinraunioitten muistot, kaukana lain ja oikeuden käsistä korvessa tehdyt verityöt. Suomalainen viljelys on imenyt paljon nesteitänsä verestä tiukkuvasta maasta.

Viljelysmaa peittää jo Lapin oikeudet, kattaa kaikki lappalaisia kohtaan tehdyt vääryydet, salaa ikuisiksi ajoiksi tapahtuneet raakuudet. Kansat iloitsevat voitoistaan, unohtavat voittojensa keinot. Rotutaistelu Suomen ja Lapin välillä on etelässä jo kauan sitten päättynyt lappalaisten häviöllä. Nyt on taistelu siirtynyt etäälle pohjolaan, vaan sielläkin on taistelun tulos oleva sama; yhä lähemmäksi Jäämerta tunkeutuu esi-isiänsä sivistyneempi suomalainen uutisasulas kirveineen auroineen"

Jutun voit lukea kokonaisuudessaan: http://www.hetan-jussa.fi/134666557

 

90-vuotta vanhaa kuvaa Lapista.
Pekka Sammallahti: " Näyttää Alattion ja Lemmijoen väliseltä alueelta. Kuvattu keväällä lähellä rannikkoa. Piippumies lienee ranskalaisporukan jäsen."
Havske guojbme oaned matke. — Hauska kumppani lyhentää matkan.

03.01.1899   Perä-Pohjolainen no 1

 Enontekiökö vai Enontekiäinen?

 

Tuskin minkään kunnannimi on sellaisen rääkkäyksen alainen kuin Enontekiön. Enontekiö on lyhykäinen ja mielestämme aivan luonnollinen nimi, mutta sitäkös väännellään jos miten päin. Milloin se on Enontekiäinen tai Enontekijäinen, Enontekinen, Enonteki j. n. e. ja postilaitos huomasi sen leimasiinsa tulkita Enontekiäksi. Paikkakunnan virkamiehet ovat jo lähes parikymmentä vuotta kirjoittaneet sen Enontekiö; kuvernöörinvirastokin on jo enemmän kun vuosikymmenen käyttänyt tuota muotoa ja tuomiokapitullikin useita vuosia.

 

Ylemmissä virastoissa, sanomalehdissä ja muilla paikkakunnilla yleensä sen käyttäminen on mimmoinen kulloinkin sattuu. Jonkinmoista puollustusta tosin nimityksellä Enontekiäinen on. Jokea sanotaan Lapissa usein ”enoksi" ja jokihaaraa joen" eli enon tekiäiseksi". mutta — tekiö on sukkela sanoa ja se on jo paikkakunnalla hyvin vakaantunut, jota vastaan muita muotoja käyttäävt kirjottajat miten sattuu. Kirjoittakaapa aina Enontekiö,milloin vaan meikäläisistä on kysymys!

Y- H ( Yrjö Halonen)

 

 

15.12.1908 Perä-Pohjolainen no 146

 

Susi saatiinkin, vaikka karhua oltiin ampuvinaan.

 

M.k. 29 p:nä lähti eräs työmies A. Lappalainen Sodankylän pitäjän Martinkylästä käymään saman pitäjän Kousunkylässä. Noin 8 km. matkan kulettua rupesi mukana oleva koira haukkumaan metsoa, mutta se huomasi ajoissa vaaran ja lähti lentämään. Koira luonnollisesti perään.

 

Kohta alkoikin jälleen kuulua haukuntaa. Ampumamatkalle päästyään huomasi metsästäjä koiran käyttäytyvän toisin kuin metsoa ammuttaissa. Lähemmin tarkastettuaan hän huomasikin pedon pään kuusen juurella.

 

No karhu totisesti— ajatteli mies ihastuksissaan. Ammuttuaan pedon päähän, läksi hän juoksemaan petoa kohti, mutta nolostuipa aika tavalla kun siellä vaan hukka henkeään haukotteli. Samalla hän huomasi, että 2 hukka pötki kiireen kyytiä pakoon.

K. T.

 

 

 

 

Viha?

Sofi Oksasen kirjoitus Kanavan viime numerossa (8/2013) osuu naulan kantaan ja kuvaa - muutettavat muuttaen - myös Suomessa harjoitettavaa propagandaa. Samoin kuin Venäjällä valitaan vihapropagandan kohteeksi pienet naapurimaat ja -kansat, jotka sortavat venäläisiä, meillä tällaisen propagandan kohteeksi ovat joutuneet saamelaiset, joita väitetään maahanmuuttajiksi ja sortajiksi.


Julkinen propaganda alkoi 90-luvulla ja sen pää-äänenkannattaja oli pitkään sanomalehti Lapin Kansa paikallisine toimittajineen. Venäjällä Suomen mainetta mustaavat monet tiedotusvälineet, ja kansa uskoo, kun syytteitä ja valheita toistetaan vuodesta toiseen.

Saamelaisten mustaamiseen ovat liittyneet erilaiset vihapuhesivustot netissä ja propagandaa levitetään myös julkisten tiedotusvälineiden keskustelufoorumeilla. Näin on jatkunut parikymmentä vuotta, ja kas: valitettavan moni suomalainen uskoo saamelaisten sortavan alueen pääväestöä, jonka suvuista useimmilla on lappalaisiakin esivanhempia ja joita sen perusteella väitetään saamelaisiksi. Suomalaisetkin siis näyttävät tarvitsevan omat vihollisensa.

Saamelaisillakin on dosentti Johan Bäckmanin kaltainen hahmo, joka julistaa pääväestön propagandaa ja tukee sitä työtä, jonka tarkoituksena on syrjäyttää saamelaiset heidän kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen perustetusta elimestä eli saamelaiskäräjiltä. Analogia on siis selvä.  Ihmisluonnon pimeitä puolia käytetään hyväksi meillä samalla tavoin kuin muuallakin.

Pekka Sammallahti.

Irja Meronen esittää säveltämänsä ja sanoittamansa laulun: Kehtolaulu tunturilla.

Heahtá boares girku, man duiskalaččat bolde čakčat 1944. Molen lea Arvid Lind dehe Outakka nugo son čálii namas bargguide 1934. / Hetan vanha kirkko, takana pappila ja Ahvenvaara, kirkon polttivat saksalaiset syksyllä 1944. Akvarellin maalasi 1934 Arvid Lind eli Outakka jota nimeä hän töissään käytti.

 

 

 

 

 

Lappi - Äärettömien erämaiden ja loputtomien jänkien maa
Hotelli HETAN MAJATALO

TosiLapin uusin hotelli & Lapin vanhin matkailuyritys.
Perheyritys on kestinnyt vieraitaan vuodesta 1924 alkaen.

 

 

 

 

Enontekiöllä on mahdollisuus monenlaiseen talviohjelmaan kuten hiihtoon, lasketteluun, lumikenkäilyyn, potkutteluun, revontuliaktiviteetteihin, porotilavierailuun, huskysafariin, moottorikelkkaretkeen, pilkkimiseen, lumilinna-vierailuun…

Kysy mahdollisesti edullisempia hintoja suoraan Majatalosta
joko soittamalla, mailaamalla tai käymällä.
Hotelli Hetan Majatalo
PL 1 / Riekontie 8
99401 Enontekiö

info@hetan-majatalo.fi
www.hetan-majatalo.fi
www.facebook.com/HetanMajatalo

http://www.youtube.com/watch?v=VSI7b2F06ik

 

Joihku sääskistä.

Samuli Paulaharju.

 

Sääski ajaa porot tunturiin, vuomista pois porot ajaa kokoon.

 Ei porojen kanssa tulisi toimeen, jos ei sääskiä olisi.

 Se on pikku elävä, mutta kyllä sen edessä elo pakenee”

 Ote teoksesta: Lapin muisteluksia, Paulaharju, Samuli (1922)

 

Ennenkun isä on puoli-valmiina, on poika metsässä? Savu.

Kahvin apu-aine Lapissa.

Oulun Viikkolehti 20.12.1856

Kun kahvin juonti vuosi vuodelta enenee ja rahan meno tällä tulee aina suuremmaksi ja tuntuvammaksi huonekunnissa, ovat muutamat Lapinmaan asujamista alkaneet sekoittaa pietarin kukkia (pyörtänö pöllöjä, kärsäruohoja) kahvin sekaan, josta kehuvat tulevan aivan terveellistä ja hyvin maullista juomaa. Ennen kuin nämät kukat kahvin valmistukseen käytetään, pitää ne kuivattaman ja hienoiksi jauhettaman, ilman muuta erinomaista valmistusta.

Tulo Raattamaan. Maalaus: Y. Kortelainen.

Miten Lapinmaalle ensimmäiset asujamet joutuivat.

 (Vanha tarina v 1856)

 

Tarina puhuu että Suomessa elettiin siihen aikaan eli ennen vanhaan sekä kalastamisella, että metsäviljan pyynnöllä. Olipa muuan kevät-aamuna mennyt mies metsästämään ja saavutti siellä kelpo parven metsoja istua kupottavan naavasen kuusen oksilla.

 

Ukko kun näki linnut, mietti keinon miten saada saaliikseen, hiipi hiljaa ja pisti naavoihin valkean, jotka paloivat niin innokkaasti että metsot puolipyörtyneinä putosivat maahan. Ukko tässä kiireessä ei tainnut muuta kuin pisteli lintuja niin paljon kuin sopi ympärilleen, jaloista kiikkumaan vyönsä alle.

 

Mutta linnut kun siitä tointuivat, lähtivät lentämään niin että ukko kohosi mahdottoman korkealle ilmaan ja etelästä kävi kova tuuli joka vei häntä Pohjosta kohti. Vaan viimeinkin linnut väsyivät, ettei voineet häntä kannattaa ja hän putosi vahvaan luminietokseen, josta ei päässyt omin voimin ylös.

 

Sattuipa susi siitä juosta molottamaan ja aikoi heittää vettään ukon kylkeen, niin kun tavallisesti kantoon; tässä sai ukko kiinni suden häntään, jossa susi hänen veti lumesta ylös. Nyt koki ukko lähteä matkustamaan ja joutui erään linnan muurin ala, josta hän reiästä pyrki sisään, mutta reiässä oli ladattu tykki, josta reikä tuli hänelle pitkäksi ja pimeäksi sisään päästä.

 

Ukko rupesi siis iskemään valkeaa nähdäkseen likemmin tätä kummallista matkaa. Silloin laukesi tykki, joka sattui olemaan Pohjosta kohti, ja lennätti hänet aivan keskelle Lapinmaata, ja sittemmin on Lapinmaahan tullut asukkaita, yksi toisensa perään.

Näin puhuu tarina.

 

 

 

Murresanoja Enontekiöstä.

01.01.1907 Virittäjä : Kotikielen seuran aikakauslehti. no 1

Alju = kesy.

Eno= pääväylä, virta; Lätäseno, Poroeno j.n.e. Käytetään kaikista isoista joista puhuttaissa.

hirveä merkitsee usein samaa kuin ruma, esim. „poro on kesällä hirveä" (karvat takkuisna

.juokale = ryökäle tai jot. semmoista.

Juolikko = kivikko.

juovattaa = seurata kintereillä, esim. koira poroa. Kallio juovattaa vaaran rinnettä. ”Mikä siinä on, kun minua ei vain raha juovata (ei pysy minulla)." „Takki repesi, mutta eiköhän tuo kotiin saakka juovata (= pysy päällä).

Jänkkä = suo.

järämä = tyven ja syvä paikka koskessa kuohujen välissä.

kaltio = lähde.

kaira = taho, suunta, seutu. „Olitteko kauan sillä kairalla?''

kassi = laatikko (packlåda).

Keino = tie. Yleinen etenkin puheenparressa:„mennä keinoonsa." Myös muuten esim. „Kyllä sieltä joku keino vastaa."

keituri — vuohi.

kelata. Lantalaiset sanovat lappalaisten joikaamista myös kelaamiseksi esim. „Koasta kuului

kelaus virstan päähän."

kero = paljas, tasainen laki.

Kestää = sietää. Esim. „Ryssäin Kristus ei kestä tupakan savua." „Lappalainen nainen ei kestä

puhuttavan hänen alusvaatteistaan."

kiisa = vaikka.

Kiva = tiivis, kova.

kiveliö = asumaton seutu.

koranus = perhana! Paljon käytetty voimasana.

kurkkio = äkkijyrkkä putous koskessa.

Lanttö = pieni lampi.

Lommolo (gen. Lompoleen) — lampi, jonka läpi joki juoksee.

marasto = korkeahko, koivua kasvava mäkimaa.

mella = hiekkaharju eli kunnas.

muotka — kannus kahden järven välillä, josta vene vedetään yli; muotkia

= vetää vene yli muotkan.

mukka = mutka, kierros.

murkku — sumu (tunturissa).

naakata ja nadkia = ryömimällä lähestyä (saalista).

Nöyrä sää = ankara myrskysää (vrt. ruotsin snöyra).

Outa = puutakasvava maa.

pahta = kallio.

Palas = polku.

pounu = mätäs.

Pola = lyhyt, jyrkkä vesiputous

riepu = raukka.

rapia = hyvä.

Rova = kivikko.

Rukattaa. Yleinen sana, jolla on hyvin monta merkitystä. Esim. on rukattavat jo heinää". „Mitä sinä siellä rukatut (= toimitat.)" „Tarvitsis aikaa rukattaa kotiinpäin." „Kala rukattaa (nykii) onkea."

saivo = lampi joen äyrään ulkopuolella, jossa on seisova vesi.

Sapakka = pienisiika.

Seimi = köysi, jolla vedetään venettä koskesta ylös.

Se sanaa käytetään sangen laajasti. Esim. „Met se kyllä menemme!" „Se se mie kyllä menen naimaan Turkin keisarin tyärtä."

sonsari = kirppu.

tieva = pitkulainen kumpu.

tyär (gon. tyärin) = tytär.

Vuoma = laakso.

Vuopio = umpinainen joen syrjähaara.

Vuotsoa = jäljistä havaita. Esiintyy tavallisesti muodossa vuottoa ja ref leks. muoto vuottuu; esim.: ~Vuottuuko siellä poroja?"

väärin merkitsee usein samaa kuin onnettomasti esim.: „Vaimolleni kävi väärin: hevonen potkasi.

Pentti Eskola.

Kartta vuodelta 1812.

 

Turun Viikko-Sanomat 3.3.1821

Lapinmaa.

 

Lapinmaa on Venäjän, Norjan, ja Ruotsin maan pohjoispäässä ja näiden 3. valtakunnan aluetta. Sitä piirittää lännen ja pohjoisen puolella Ruijan meri ja itäpuolelta Valkonen meri. Norjan valtakunnan alaista Lapin maata sanotaan Ruijaksi ja sen eteläpäätä myöskin Turjan Lapiksi. Ruotsin vallan alainen Lapinmaa Länsi-Pohjanmaan ja Turjan Tunturien välillä ulottuu Umeon kaupungin kohdalle asti.

 

Keskimmäinen osa Lapinmaata, joka kartassa on Suomen rajain sisällä Oulun ja Kajanan takana, on Oulun Maaherran Lääniä. Lapinmaa on täysi vuoria ja soita. Sen asukkaat elävät enimmiten peurakarjoilla, kalastamisella ja metsän viljalla. Etelä-päässä Lapinmaata asuu kanssa monta suomalaista, jotka myös viljelevät maata ja pitävät lehmiä.

 

 

 

Heidän paraiten menestyvä viljansa on ohra, sillä hallan tähden eivät tahdo rukiit hyvin menestyä. Vilja ei joudu Lapinmaalla niin hyvin savimaissa kuin kivisissä mäkirinteissä. Talvi on siellä pitkä ja sangen kylmä; kesä lyhyt ja kuuma. Lapinmaalla löytyy metalli vuoria, joissa on hopeata ja runsaasti vaskea ja rautaa; mutta asukasta ja puiden vähyys ovat enimmiten estäneet niitä viljelemästä. – Itäpuoleisessa Lapinmaassa, joka on Archangelin Guvernörin aluetta, löytyy Kolan (eli Kuolan) kaupunki, joka on pohjoisin kaupunki Euroopassa

 



 

17.05.1895   Tampereen Uutiset no 75 Kätilöksi Enontekiön kuntaan Lapinmaassa on otettu neiti Fanny Alwenius Luopioisista.
Tangomarkkinat 2012 - Terhi Matikainen - Lapin tango

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Kirsti Pelkonen | Vastaa 17.07.2014 00.20

Todella arvokasta historiaa. Mielenkiintoista luettavaa tällaiselle Lapin ystävälle, joka on käynyt n.40 vuotta lapissa vuosittain, vaikka koti on Kotkassa.

anja hänninen | Vastaa 05.07.2014 12.34

Erittäin mielenkiintoista luettavaa

Jarmo Jähi | Vastaa 16.06.2014 14.16

Mielenkiintoista historiaa, tänne palaan vielä monesti. Täältä löytyy vanhoja kuvia muoniosta ja pallakselta:http://tynnyrisaari.kuvat.fi/kuvat/Muonio+mv/

Harri Kemi | Vastaa 23.05.2014 02.41

Suurtyösi paikallishistorian tallentajana on tarjonnut minulle korvaamattomia ja ikimuistoisia lukuhetkiä, mistä suuri kiitos itsellesi sekä kirjoittajille.

Totuuden etsijä | Vastaa 19.05.2014 16.04

Hei, saisinko sähköpostiosoitteesi? Sivustosi on todella tietopitoinen ja täynnä minulle uusia asioita joihin liittyen haluaisinkin esittää muutamia kysymyksiä.

magga | Vastaa 26.02.2014 10.13

voitko laittaa s-postiosoitteesi, kun en millään täältä sitä löydä

Seppo Tolvanen | Vastaa 15.08.2013 14.16

Erityisen mielenkiintoista kansanperinteen tallentamista. Tuttujakin juttuja, koska olen niin paljon lapinhistoriasta kiinnostunut.

Riitta Batik (Kumpulainen) | Vastaa 05.05.2013 11.58

Mielenkiintoisia juttuja. Minulle monet tuttuja lapsuuden ajoilta. Onnittelut kirjoittajille hyvästä työstä.

veikko saari | Vastaa 17.10.2012 13.23

Kortelainen Juha Matias on tehnyt oikean kulttuuriteon levittämällä saamelaiskultturia Facebookissa. Etenkin porolappalaisten työtä 1962 Länsi - Lapin Käsivar

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

29.07 | 20:11

Lainion Jussin hyvää ,joskin tänäpäivänä vanhahkoa kerrontaa. Jussi oli isäni Johannes Alan porokaveri ja lähinaapuri. Mukava palata takaisin vanhaan aikaan!

...
21.07 | 18:46

Kuvateksti väärin: Inarin saamelaisen Pekka Paadarin perhe.
Kuvateksti väärin: Antti Morottaja eli Ranta-Antti.
MIksi näitä vääristellään?

...
17.07 | 00:20

Todella arvokasta historiaa. Mielenkiintoista luettavaa tällaiselle Lapin ystävälle, joka on käynyt n.40 vuotta lapissa vuosittain, vaikka koti on Kotkassa.

...
05.07 | 12:34

Erittäin mielenkiintoista luettavaa

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS